Kannattavuus, riskit ja pääoma
Sampo-konserni toimii holdingyhtiörakenteella eikä emoyhtiöllä ole omaa liiketoimintaa. Konsernin liiketoimintaa harjoitetaan neljällä erikseen johdetulla, riippumattomalla liiketoiminta-alueella. Kukin liiketoiminta-alueista hallinnoi itsenäisesti omia riskejään ja varaa riittävän määrän pääomaa riskiensä kattamiseksi.
Edellä kuvatun rakenteen seurauksena emoyhtiö on rakenteellisesti riippuvainen liiketoiminta-alueista, koska ne voivat maksaa osinkoja emoyhtiölle vasta, kun liiketoiminta-alueet ovat hoitaneet omat velvoitteensa. Siten emoyhtiön preferenssinä on ylläpitää liiketoiminta-alueilla sellaista tuloksen, riskien ja pääoman välistä tasapainoa, joka tukee liiketoiminta-alueiden kykyä hoitaa omat velvoitteensa ja maksaa sen jälkeen vielä tasaisesti osinkoja.
Rakenteesta seuraa, että Sampo Oyj keskittyy ensisijaisesti alakonsernien pääomittamiseen, ja kun alakonsernit ovat hyvin pääomitettuja, myös koko konsernin pitäisi lähtökohtaisesti olla hyvin pääomitettu. Näin ei kuitenkaan ole mikäli alakonsernit pääomittavat toisiaan ristiin, emoyhtiö on taloudellisessa mielessä heikko (korkea velkaantuneisuus tai riittämättömät likviditeettipuskurit) tai alakonsernien tulokset ovat vahvan positiivisesti korreloituneita. Tällä hetkellä yksikään näistä tekijöistä ei päde Sampo-konsernissa.
Sampo-konsernin näkökulmasta keskeiset tavoitteet ovat siten seuraavat:
- Itsenäiset liiketoiminta-alueet tekevät tasaista ja kasvavaa tulosta ja niillä on riittävä vakavaraisuus, joka turvaa normaalin toiminnan jatkumisen.
- Itsenäisistä liiketoiminta-alueista muodostuva portfolio on vakaa. Konsernin näkökulmasta liiketoiminta-alueiden tulosten heikko keskinäinen korrelaatio ja sen myötä portfoliotasolla kasvava hajautushyöty on suotavaa.
- Konsernin emoyhtiö kykenee järjestämään likviditeettiä strategisiin hankkeisiin tai pääomittamiseen tarvittaessa. Näin ollen, varmistaakseen kykynsä luoda likviditeettiä, konsernin emoyhtiön preferenssinä on suhteellisen matala velkaantuneisuus sekä riittävät likviditeettivarannot.
Aiempina vuosina Sampo-konserni on julkaissut taloudellisen informaationsa segmenteittäin sekä oleellisen riski- ja vakavaraisuusraportoinnin vakuutusalaryhmittäin. Osakkuusyhtiöt ovat julkaisseet vastaavat raporttinsa erikseen. Konsernitasolla Sampo-konserni on julkaissut konsernin vakavaraisuuslukunsa noudattaen rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettua lakia (699/2004) (”rava-laki”).
Solvenssi II -sääntöjen astuttua voimaan 1.1.2016 alkaen on myös ryhmätasoinen Solvenssi II -säännöillä laskettu vakavaraisuus julkaistava. Erot kyseisten menetelmien välillä kuvataan tarkemmin kappaleessa Pääomitus konsernitasolla. Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti Sampoa pidetään ryhmän ylimpänä emoyhtiönä, minkä seurauksena operatiiviset vakuutusyhtiöt raportoivat erilliset lukunsa kansallisille valvontaviranomaisilleen ja If Vahinkovakuutus -ryhmän lukuja ei vaadita julkaistavaksi erikseen vaan osana Sampo-ryhmän SII-lukuja.
Tässä riskienhallinnan liitteessä julkaistaan ensin If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen riskiluvut, koska niitä myös johdetaan erillisinä Sampo-konsernin osina. Alakonsernitason lukujen jälkeen esitellään Sampo-konsernin rava-lain mukaiset vakavaraisuusluvut. Koska sen mukainen raportointi ei ota huomioon liiketoiminta-alueiden välistä hajautushyötyä, tämä riskienhallintaraportti sisältää myös Sampo-konsernin sisäisen analyysin liiketoiminta-alueiden välisistä hajautushyödyistä sekä kuvauksen emoyhtiön velkaantuneisuudesta ja likviditeetistä.
Edellä mainittujen konsernin johtamisperiaatteiden kanssa linjassa olevien tietojen lisäksi julkaistaan myös Solvenssi II -sääntöjen mukainen Sampo-ryhmän vakavaraisuus.