Pääomitus alakonsernitasolla

Kuten aiemmin todettiin, Sampo-konsernin ensisijaisena prioriteettina on ylläpitää tulosten, riskien ja pääoman välistä tasapainoa jokaisella erillisellä liiketoiminta-alueella.

Ennen sääntelyn mukaisten vakavaraisuustunnuslukujen esittämistä läpikäydään Sampo-konsernin pääoman hallinnan periaatteet käsitteellisellä tasolla. Tasapaino tulosten, riskien ja pääoman välillä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että todellinen pääoman määrä – Solvenssi II -terminologian mukaisesti oma varallisuus – säilytetään korkeampana kuin riskiperusteinen pääomatarve. Näiden eron eli pääomapuskurin suuruus riippuu monesta tekijästä, mutta pääasiassa odotetusta kannattavuudesta.

Sampo-ryhmän yhtiöiden pääomittamisen puitteet -kuva havainnollistaa Sammon lähestymistapaa alakonserni- ja yhtiötason pääomitukseen.

Sampo-ryhmän yhtiöiden pääomittamisen puitteet

Vakavaraisuuspääomavaade (SCR) asettaa pääoman tason, jolla yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa viranomaisten puuttumatta siihen. Riippumatta siitä, lasketaanko viranomaispääomatarve sisäisellä mallilla vai standardikaavalla, se kuvastaa 99,5 prosentin luottamustasoa ilmaisten samaa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuin tunnetuimpien luottoluokituslaitosten kolmen B:n luottoluokitus. Mikäli yhtiön asiakkaat ja vastapuolet preferoivat vakuutusyhtiöltään korkeampaa luottoluokitusta kuin mitä kolmen B:n luottoluokitus vastaa, pääoman tosiasiallisen määrän täytyy aina olla suurempi kuin vakavaraisuuspääomavaade (SCR), jotta se varmistaa yhtiön kyvyn palvella asiakaskuntaansa.

Palvellakseen nykyisiä asiakkaitaan If Vahinkovakuutus ylläpitää yhden A:n luottoluokitusta, mikä merkitsee sitä, että If Vahinkovakuutuksen pääoman alaraja eli taso, johon se vertaa todellista pääoman määräänsä, on korkeampi kuin SCR. Mandatum Life katsoo SCR:n olevan riittävä pääoman alaraja.

Tosiasiallisen pääoman määrän ja yhtiön määrittämän pääoman alarajan väliselle pääomapuskurille on tarve, koska riskipositiot ja tulokset kehittyvät jatkuvasti yli ajan ja toisinaan stressitilanteissa pääoma voi supistua nopeasti. Riittävä pääomapuskuri antaa yhtiölle aikaa sopeuttaa riskejään ja pääomansa määrää stressiaikoina ja ylläpitää tasapainoa riskien ja pääoman välillä. Riittävä pääomapuskuri lisää valvovien viranomaisten sekä vastapuolien luottamusta yhtiöön, mikä onkin toinen motiivi ylläpitää puskuria.

Sampo-konsernissa johto ohjaa SCR:n/luottoluokittajien asettaman pääomatavoitteen sekä oman varallisuuden välistä tasapainoa päätöksillään riskiprofiileista, osingoista, pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista ja vastuuvelasta. Pitkällä aikavälillä vakaa kannattavuus ja tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeimmät tekijät riittävän pääomituksen ylläpidossa.

Seuraavat tekijät ovat olennaisimpia kun pääomapuskurin suuruutta tarkastellaan Sampo-konserniin kuuluvissa yhtiöissä:

• Mitä korkeampi on odotettu tulostaso ja mitä alhaisempi on tuloksen ja taseen markkina-arvon volatiliteetti, sitä pienempi on oman varallisuuden volatiliteetti ja tarvittava pääomapuskuri.
  
  
• Mikäli liiketoiminta on kasvussa, pääomapuskuri on suurempi kuin tilanteessa, jossa liiketoimintaa on run-off-tilassa. Esimerkiksi Mandatum Lifessa pääomaa kuluttavaa laskuperustekorollisen liiketoiminnan uusmyyntiä ei ole tosiasiallisesti harjoitettu vuosiin.
  
  
• Mitä enemmän taseessa on tilaa laskea liikkeelle SII -kelpoisia pääomainstrumentteja, sitä pienempi pääomapuskuri tarvitaan.

Kun tasapaino vallitsee tulosten, riskien ja pääoman välillä, seuraavat Sampo-konsernin kolme tavoitetta ovat samanaikaisesti saavutettavissa:

1. Liiketoimintoja voidaan harjoittaa ilman, että valvovat viranomaiset puuttuisivat toimintaan.
   
   
2. Liiketoimintoja voidaan harjoittaa kaikkien tavoiteltujen asiakasryhmien kanssa. Lisäksi yhtiö pystyy toteuttamaan rahoitusmarkkinoilla ja velkakirjojen liikkeeseenlaskumarkkinoilla transaktioita yhtiön luottokelpoisuutta kulloinkin vastaavilla ehdoilla.
   
   
3. Tavoitteen mukaiset osingot pystytään maksamaan osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä vaarantamatta riskin ja pääoman välistä tasapainoa.

Alakonserni- ja yhtiötasolla myös pääomarakenteelle voidaan asettaa tavoite. Yleisesti ottaen Sampo-konserni preferoi vahvaa pääomarakennetta ja sen seurauksena Sampo-konsernin yhtiöillä on tälläkin hetkellä taseissaan tilaa SII -sääntöjen mukaisille uusille hybridipääoma- sekä huonomman etuoikeuden velkainstrumenteille.

Vakavaraisuusasema 31.12.2016:

If Vahinkovakuutus laskee pääomantarvettaan useilla mittareilla:

• Ruotsalainen yhtiö If Skadeförsäkring AB (publ), jonka liiketoiminta kattaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan, käyttää yhtiökohtaisen vakavaraisuuspääomavaateen (SCR) laskennassa Ruotsin valvovan viranomaisen hyväksymää osittaista sisäistä mallia. Osittaisessa sisäisessä mallissaan yhtiö on mallintanut vakuutusriskin sisäisin menetelmin ja muille riskeille on käytetty standardikaavaa. Muut If Vahinkovakuutuksen vakuutusyhtiöt käyttävät standardikaavaa yhtiökohtaisessa laskennassaan.
• Taloudellinen pääoma, joka perustuu vakuutus- ja markkinariskien sisäiseen malliin, kattaa If Vahinkovakuutus -konsernin. Taloudellista pääomaa käytetään yksittäisten riskien pääomatarpeen arvioinnissa sekä pääoman allokoinnin sisäisenä perustana.
• If Vahinkovakuutus laskee standardikaavalla SCR:n ja oman varallisuuden, jotka vastaisivat Solvenssi II -säännöksen viranomaisvaadetta, mikäli se olisi pantu voimaan If Vahinkovakuutus -konsernin tasolla. Standardikaavan tuloksia käytetään myös syöttötietoina Sampo-konsernin vakavaraisuuslaskennassa, jonka tulokset esitetään myöhemmin tässä dokumentissa. If Vahinkovakuutus soveltaa SCR:n laskennassa täyttä Solvenssi II -säännösten mukaista standardikaavaa, joka huomioi osakeriskin siirtymäsäännöksen, mutta ei käytä yrityskohtaisia parametreja vakuutusriskin moduuleissa eikä yksinkertaistettuja laskentatapoja millekään standardikaavan riskimoduulille.
• Pääasialliset erot standardikaavan vakavaraisuuspääomavaateen (SCR) sekä sisäisen mallin pääoman tarpeen välillä liittyvät vakuutusriskiin ja markkinariskiin. Vakuutusriskin osalta standardikaava ei ota huomioon maantieteellistä hajautusta maiden välillä ja siten standardikaavalla saatu arvio vakuutusriskin pääomatarpeesta on korkeampi kuin sisäinen arvio. Toisaalta If Vahinkovakuutuksen sisäinen arvio markkinariskistä on tällä hetkellä korkeampi kuin standardikaavalla saatu vastaava arvo.

If Vahinkovakuutuksessa oman varallisuuden määrä oli 3 822 miljoonaa euroa (3 202) kun taas standardikaavalla laskettu SCR, joka huomioi osakeriskin siirtymäsäännöksen, oli 1 942 miljoonaa euroa (2 073). Vakavaraisuussuhde oli siten 197 prosenttia vuoden 2016 lopussa (154) ja pääomapuskurin määrä oli 1 880 miljoonaa euroa (1 129).

If Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusasema, 31.12.2016 kuvassa SCR on esitetty riskeittäin. Kuvassa esitetään myös riskien väliset hajautushyödyt.

If Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusasema 31.12.2016

Koska luottoluokittajan kriteereihin perustuva pääoman tarve eli Total Target Capital (”TTC”) yhden A:n luottoluokitukselle on korkeampi kuin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR) perustuva pääoman tarve, If Vahinkovakuutuksen sisäisesti asettama pääoman vähimmäismäärä perustuu TTC:hen ja on siten 2 967 miljoonaa euroa 31.12.2016 (3 058). Ilmeisenä seurauksena tästä sekä oman varallisuuden ja SCR:n välinen pääomapuskuri että sääntelyyn perustuva vakavaraisuussuhde (=OF/SCR) ovat riittäviä.

If Vahinkovakuutuksen oman varallisuuden rakenne, joka esitetään taulukossa If Vahinkovakuutuksen oma varallisuus, 31.12.2016, on vahva. Luokkaan 1 kuuluvat erät kattavat 83 prosenttia omasta varallisuudesta ja luokkaan 3 kuuluvilla erillä ei ole oleellista vaikutusta. Niin sanottu Norwegian Natural Perils Fund on oleellinen osa luokkaan 2 kuuluvia verottamattomia varauksia kattaen 33 prosenttia niistä. Viime vuosien aikana If Vahinkovakuutus on maksanut yli 80 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina Sammolle. Tämän seurauksena jakamattomat voittovarat, joka on osa täsmäytyserää, on jatkuvasti kasvattanut luokkaan 1 luettavaa omaa varallisuutta.

If Vahinkovakuutuksen oma varallisuus 31.12.2016

Vuoden 2016 lopussa 420 miljoonaa euroa (200) eli 11,0 prosenttia (6,2) omista varoista koostui huonomman etuoikeuden velasta. Vuoden 2016 joulukuussa If Vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB (publ) laski liikkeelle kaksi Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti luokkaan 2 kuuluvaa huonomman etuoikeuden SEK-määräistä velkakirjaa. Molemmissa lopullinen maturiteetti on 30 vuotta ja ensimmäinen takaisinosto-osto oikeus on viiden vuoden kohdalla. If Vahinkovakuutuksella on yhä taseessaan tilaa laskea liikkeelle luokkaan 1 ja 2 luettavia velkakirjoja. Sammolla oli hallussaan 31.12.2016 nimellisarvoltaan 189 miljoonan euron edestä If Vahinkovakuutuksen huonomman etuoikeuden velkakirjoja, mikä käy ilmi taulukosta If Vahinkovakuutuksen Solvenssi II -sääntöjen mukaiset etuoikeudeltaan huonommat velkakirjat, 31.12.2016.

If Vahinkovakuutuksen Solvenssi II -sääntöjen mukaiset etuoikeudeltaan huonommat velkakirjat 31.12.2016

Yhteenvetona voidaan todeta, että If Vahinkovakuutuksen vakavaraisuus on riittävä ja sen pääomarakenne on vahva. Korkea ja vakaa kannattavuus sekä kyky laskea tarvittaessa liikkeelle huonomman etuoikeuden velkakirjoja vahvistaa If Vahinkovakuutuksen kykyä luoda pääomaa sekä ylläpitää liiketoimintoihin tarvittavaa pääomatasoa myös tulevaisuudessa.

Mandatum Life käyttää vakavaraisuuspääomavaateen (SCR) laskennassa Solvenssi II -säännösten standardikaavaa soveltaen osakeriskin siirtymäsäännöstä. Siirtymäsäännökset vaikuttavat myös oman varallisuuden määrään, koska Mandatum Life soveltaa vastuuvelan laskennan osalta vastuuvelan siirtymäsääntöä liittyen Mandatum Lifen alkuperäisiin 3,5 prosentin tai 4,5 prosentin laskuperustekoron omaaviin eläkevakuutuksiin. Vastuuvelan määrää laskettaessa sovelletaan myös ns. volatiliteettikorjausta. SII -mukaisen vastuuvelan määrä 10 644 miljoonaa euroa siirtymäsäännökset huomioon ottaen on pienempi kuin vastuuvelan määrä ilman siirtymäsäännöksiä 11 208 miljoonaa euroa. Siten vastuuvelan laskennan siirtymäsäännön johdosta oman varallisuuden määrä kasvaa. Mandatum Life ei sovella omia yrityskohtaisia parametreja vakuutusriskin moduuleissa eikä yksinkertaistettuja laskentatapoja yhdessäkään standardikaavan riskimoduulissa.

Mandatum Lifen Solvenssi II -säännösten mukainen oma varallisuus oli 1 893 miljoonaa euroa, kun taas SCR oli 1 182 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhde (oma varallisuus/SCR) oli 160 prosenttia ja pääomapuskurin suuruus oli 711 miljoonaa euroa. Ilman vastuuvelan siirtymäsääntöä oma varallisuus olisi 1 441 miljoonaa euroa ja SCR ilman osakeriskin siirtymäsääntöä olisi 1 409 miljoonaa euroa.

Mandatum Lifen vakavaraisuusasema, 31.12.2016 -kuvassa vakavaraisuuspääomavaade (SCR) on esitetty riskeittäin. Kuvassa esitetään myös riskien väliset hajautushyödyt.

Mandatum Lifen vakavaraisuusasema 31.12.2016

Ilman siirtymäsääntöjä lasketun vakavaraisuusaseman odotetaan kehittyvän suotuisasti siirtymäajanjaksolla. Laskuperustekorollisten velkojen määrä laskee (katso kuva Laskuperustekorollisten vastuiden ennuste, 31.12.2016–31.12.2031 kappaleessa Vakuutusriskit) ja korkeimmilla laskuperustekoroilla olevien velkojen määrän odotetaan vähenevän eniten, 2 861 miljoonasta eurosta noin 1 000 miljoonaan euroon, siirtymäajan kuluessa. Siten eniten pääomaa sitovien laskuperustekorollisten velkojen määrä vähenee siirtymäajanjaksolla ja niiden duraatio myös lyhenee. Tästä aiheutuu laskeva trendi SCR:ään ja samalla positiivinen trendi omiin varoihin ilman siirtymäsäännöksiä. Sisäisesti Mandatum Life ennustaa vakavaraisuussuhdetta sekä siirtymäsäännöksillä että ilman niitä. Molemmat ennusteet vaikuttavat yhtiön liiketoimintapäätöksiin.

Mandatum Lifen omien varojen rakenne on hyvä, kuten on esitetty taulukossa Mandatum Lifen oma varallisuus, 31.12.2016. Pääomarakenteen osalta omista varoista 100 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia koostui huonomman etuoikeuden veloista vuoden 2016 lopussa. Kyseinen huonomman etuoikeuden velka on sijoitettu rajoitettuun oman perusvarallisuuden luokkaan 1 (Tier 1) Solvenssi II -sääntelyssä määriteltyjen siirtymätoimenpiteiden perusteella. Omista varoista 451,7 miljoonaa euroa muodostuu vastuuvelan siirtymäsäännöksestä vuoden 2016 lopussa.

Mandatum Lifen oma varallisuus 31.12.2016

Yhteenvetona voidaan todeta, että Mandatum Lifen vakavaraisuus ja pääomarakenne siirtymäsäännöillä ovat riittävät. Vastuuvelan siirtymäkauden aikana korkean laskuperustekoron omaavat vastuut vähenevät merkittävästi, mikä tukee myös tulevaisuudessa tarvittavan pääomatason ylläpitämistä.

Nordean osalta ruotsalaiset pankkeja koskevat pääomavaatimukset sisältävät maakohtaisia komponentteja, minkä vuoksi kokonaispääomavaatimus on monia muita maita korkeampi. Ruotsin valvova viranomainen Finansinspektionen on kommunikoinut asettamansa pääomavaateen Nordealle ja Nordean tavoitteena on ylläpitää 50–150 korkopisteen pääomapuskuri suhteessa pääomavaateeseen. Vuoden 2016 kolmannelta vuosineljännekseltä julkistettu Nordealta vaadittava ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde oli 17,3 prosenttia.

Nordean CET1-vakavaraisuus suhteessa kokonaisriskin määrään kasvoi 18,4 prosenttiin vuonna 2016 (16,5). Ydinpääoman määrä oli 24,5 miljardia euroa ja omien varojen määrä oli 32,9 miljardia euroa. Nordean pääomavaade oli 17,3 miljardia euroa huomioiden siirtymäsäännökset ja ilman siirtymäsäännöksiä se oli 10,7 miljardia euroa. Sampo konsolidoi osuutensa Nordean omien varojen eristä sekä minimipääomavaateesta konsernin vakavaraisuuteen perustuen sekä Solvenssi II -säännöksiin että rava-lakiin. Sampo-konsernin vakavaraisuuden näkökulmasta Nordea on vahvasti pääomitettu ja sen vaikutus konsernin omiin varoihin ja pääomavaateeseen on merkittävä.

Topdanmark-ryhmä laskee vakavaraisuutensa Solvenssi II -säännöillä. Topdanmark käyttää Tanskan valvovan viranomaisen hyväksymää osittaista sisäistä mallia vahinkovakuutusriskin laskennassa sekä volatiliteettikorjausta vastuuvelan laskennassa.

Sampo soveltaa Topdanmarkiin vähennys- ja yhteenlaskumenetelmää perustuen viimeisimpiin julkistettuihin lukuihin. Tällöin Topdanmarkin kirjanpitoarvo vähennetään ryhmän omasta varallisuudesta ja siihen lisätään Sammon osuus Topdanmarkin omasta varallisuudesta siihen määrään asti, joka vastaa Sammon osuutta Topdanmarkin vakavaraisuusvaateesta (SCR). Tämän seurauksena ryhmän oma varallisuus on lähes neutraali Topdanmarkin vakavaraisuusaseman tai kannattavuuden muutoksille.