Pääomitus konsernitasolla

Alakonsernitasoinen tasapaino tulosten, riskien ja pääoman välillä on keskeinen lähtökohta Sampo-konsernissa. Kun kaikki ala-konsernit ovat hyvin pääomitettuja, myös konsernin tulisi olla lähtökohtaisesti riittävästi pääomitettu.

Sampo-konserni tasolla on kuitenkin useampia pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä kuin alakonserneissa. Kyseisiä tekijöitä on havainnollistettu kuvassa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet. Kuvan avulla esitellään konsernitason pääomittamisen pääkomponentit ennen kuin kuvataan eri viranomaisvaatimuksiin perustuvat vakavaraisuusmittareiden laskentaperiaatteet ja niiden tulokset 31.12.2016 tilanteesta. Vakavaraisuuden riittävyyttä arvioidaan tämän osion lopussa.

Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet

Konsernin pääomavaade on pääasiassa riippuvainen liiketoiminta-alueiden pääomavaateista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallinta.

Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR) ja jälkimmäistä voidaan arvioida usealla eri tavalla, mitä kuvataan myöhemmin tässä dokumentissa.

Käsitteellisesti konsernin omat varat on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana ja se sisältää seuraavat pääkomponentit:

• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina vuosien aikana
• Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen oikaisut markkina-arvoisiksi
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.

Koska sekä Solvenssi II -ryhmän että rava-konsernin laskelmissa sovelletaan samoja sektorikohtaisia sääntöjä, Sammon Solvenssi II:n mukainen oma varallisuus ja rava-lain mukaiset omat varat eivät oleellisesti eroa toisistaan.

Sampo-konsernin pääomavaade ja omat varat ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Translaatioriski voi realisoitua, kun If Vahinkovakuutuksen ja Topdanmarkin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. If Vahinkovakuutuksen ja Topdanmarkin raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja If Vahinkovakuutuksen sekä Topdanmarkin euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan jos jokin alakonserni divestoidaan.

Konsernitason pääomapuskuri on yhtä kuin erotus konsernin omien varojen määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Alakonsernitasoisten tekijöiden - odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurin suuruutta konsernitasolla. Kaikista olennaisimmat konsernitason tekijät, jotka vaikuttavat pääomapuskurin suuruuteen, ovat (i) alakonsernien raportoitujen voittojen korrelaatio (ii) emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä (iii) strategisten riskien ja toimialalla toteutuvien järjestelyjen todennäköisyydet ja (iv) osakkeenomistajien osinko-odotukset.

Vakavaraisuuslaskennan viranomaismenetelmät sekä konsernin vakavaraisuusasema

Sampo-konsernin pääomavaade ja konsernin omien varojen määrä lasketaan joko rava-lain tai Solvenssi II -direktiivin mukaisesti seuraavasti:

Sampo-konsernin rava-lain mukaisesta pääomavaateesta käytetään nimitystä konsernin omien varojen vähimmäismäärä, joka on erillisten alakonsernien sektorisäännöin laskettujen pääomavaateiden ja emoyhtiön CRD IV/CRR -säännöksiin (Luottolaitosdirektiivi/EU:n vakavaraisuusasetus) perustuvan pääomavaateen summa. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuspääomavaade ei ota huomioon liiketoiminta-alueiden välisiä hajautushyötyjä. Täten se on melko konservatiivinen ja helposti tulkittavissa oleva pääomavaateen mittari.

Lähtökohta konsernin omien varojen laskennalle on konsernin konsolidoitu oma pääoma. Sektorikohtaiset erät, joihin kuuluu muun muassa ulkopuolisten sijoittajien omistuksessa olevat huonomman etuoikeuden velat, lisätään konsernin konsolidoituun omaan pääomaan. Lisäksi aineeton omaisuus ja ennakoitavissa olevat osingot sekä muut vähennettävät erät poistetaan omista varoista.

Sampo-ryhmän Solvenssi II -säännösten pääomavaateesta käytetään nimitystä ryhmän vakavaraisuuspääomavaade (SCR) ja se lasketaan kahdessa vaiheessa:

1. Konsolidointiryhmälle, johon kuuluvat emoyhtiö Sampo, If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life lasketaan hajautettu pääomavaade. If Vahinkovakuutuksen Ruotsin kruunumääräiselle sekä Topdanmarkin Tanskan kruunumääräiselle omaan pääomaan liittyvälle translaatioriskille on myös asetettu pääomavaade.
   
   
2. Sammon osuus Nordean, Topdanmarkin ja Mandatum Lifen muiden sektoreiden pääomavaateesta lisätään konsolidointiryhmän pääomavaateeseen.

Ryhmän Solvenssi II -säännösten mukaisesti laskettu SCR ottaa huomioon vain konsolidointiryhmän sisäiset hajautushyödyt jättäen siten Nordean omistukseen liittyvän hajautushyödyn huomioimatta.

Ryhmän oma varallisuus on Solvenssi II -säännösten mukaisesti se ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat, sekä ne huonomman etuoikeuden velat, joilla voidaan kattaa tappioita. Varat ja velat arvostetaan markkina-arvoonsa ja kaikki ryhmän sisäiset transaktiot eliminoidaan. Ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat, luokitellaan luokkiin 1-3. Luokat kuvastavat sitä miten oman varallisuuden erät kattavat tappioita mahdollisessa selvitystilanteessa. Ryhmän omaa varallisuutta oikaistaan tarvittaessa siltä osin, kun ne eivät ole käytettävissä tai hyväksyttävissä ryhmän omaan varallisuuteen. Lisäksi osakkuusyhtiöiden ensisijaisen lisäpääoman (eng. additional Tier 1) ja toissijaisen pääoman (eng. Tier 2) instrumentit luetaan omaan varallisuuteen. Ryhmän oma varallisuus ja vakavaraisuuspääomavaade (SCR) lasketaan konsolidointi- ja yhteen- ja vähennysmenetelmien yhdistelmänä.

Normaalitilanteessa konsernin omat varat Solvenssi II -säännösten ja rava-lain mukaisesti laskettuna ovat lähellä toisiaan, sillä sektorikohtaisia eriä käsitellään molemmissa samalla tavalla.

Konsernin rava-lain mukaiset omat varat ja vakavaraisuusasema 31.12.2016

Sampo-konsernin vakavaraisuus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2004) mukaan esitetään kuvassa Sampo-konsernin rava-vakavaraisuus, 31.12.2016. Konsernin vakavaraisuussuhdeluku nousi 145 prosentista 154 prosenttiin vuonna 2016.

Sampo-konsernin rava-vakavaraisuus 31.12.2016

Konsernin omat varat koostuvat konsernin konsolidoidusta omasta pääomasta sekä rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden sektorikohtaisista eristä vähennettynä aineettoman omaisuuden erillä, ennakoitavissa olevilla osingoilla sekä muilla oikaisuilla. Konsernin konsolidoitu oma pääoma, joka oli 11 934 miljoonaa euroa 31.12.2016, muodostaa isoimman osan omista varoista ja sitä pidetään Luokan 1 pääomana vakavaraisuuslaskennassa. Sektorikohtaiset tekijät, joista suurin osa tulee Nordean ensisijaisesta lisäpääomasta ja toissijaisesta pääomasta sekä If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen arvonoikaisuista, olivat yhteensä 2 254 miljoonaa euroa (2 254). Vähennykset olivat yhteensä 3 251 miljoonaa euroa (3 371).

Kuten kuvattiin aikaisemmin, konsernitason pääomavaatimus on yllä esitetyn kuvan osien summa eikä liiketoiminta-alueiden välistä hajautushyötyä oteta huomioon. Omien varojen vähimmäismäärä 31.12.2016 oli 7 088 miljoonaa euroa (7 114). Konsernin vakavaraisuus (Ryhmittymän omat varat – omien varojen vähimmäismäärä) oli 3 849 miljoonaa euroa (3 180).

Ryhmän Solvenssi II -säännöksen mukainen oma varallisuus ja vakavaraisuusasema 31.12.2016

Sampo-ryhmän oma varallisuus SCR Solvenssi II -säännöstön mukaisesti esitetään kuvassa Sampo-ryhmän vakavaraisuus Solvenssi II -säännöstön mukaan, 31.12.2016. Sampo-ryhmän hyväksyttävän oman varallisuuden suhde ryhmän SCR:ään vuoden 2016 lopussa oli 155 prosenttia (145).

Sampo-ryhmän vakavaraisuus Solvenssi II -säännöstön mukaan 31.12.2016

Seuraavassa taulukossa Sampo-ryhmän oma varallisuus, 31.12.2016 ja 31.12.2015 esitetään Sampo-ryhmän oma varallisuus luokittain.

Sampo-ryhmän oma varallisuus 31.12.2016 ja 31.12.2015

Ryhmän oma varallisuus koostuu tavanomaisesta osakepääomasta, täsmäytyserästä sekä etuoikeudeltaan huonommista veloista ja laskennallisista nettoverosaamisista, jotka ovat hyväksyttäviä ryhmätasolla. Ryhmän oma varallisuus 31.12.2016 oli 10 955 miljoonaa euroa ja vertailuna IFRS:n mukainen konsolidoitu oma pääoma oli 11 934 miljoonaa euroa (Liite 4: Vakavaraisuudessa sovellettavat arvostukset).

Koko 98 miljoonan euron suuruinen osakepääoma sekä 10 520 miljoonan suuruinen täsmäytyserä täyttävät täysin vaatimukset, joiden nojalla ne voidaan sisällyttää rajoituksetta käytettävissä oleviin luokan 1 eriin. Kaiken kaikkiaan oman varallisuuden rakenne on erittäin vakaa, sillä luokan 1 erät ovat 98 prosenttia koko omasta varallisuudesta, josta täsmäytyserä vastaa valtaosin.

Täsmäytyserä koostuu jakamattomista voitoista, tilikauden tuloksesta sekä muista rahastoista vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla ja muulla voitonjaolla. Lisäksi sitä oikaistaan Solvenssi II -säännöstön mukaisilla arvostuseroilla sekä laskennallisilla nettoverosaamisilla. Täsmäytyserän koostumus esitetään taulukossa Täsmäytyserän koostumus, 31.12.2016 ja 31.12.2015.

Täsmäytyserän koostumus 31.12.2016 ja 31.12.2015

Oman varallisuuden erät, jotka luetaan Sampo-ryhmän Luokan 2 pääomaan, koostuvat huonomman etuoikeuden veloista, jotka ovat ulkoisten sijoittajien omistuksessa ollen 230 miljoonaa euroa 31.12.2016.

Vuoden 2016 lopussa Mandatum Lifen liikkeelle laskema 100 miljoonan euron huonomman etuoikeuden velkainstrumentti oli kokonaan Sammon sijoitusportfoliossa ja lähes puolet If Vahinkovakuutuksen 407 miljoonan euron huonomman etuoikeuden veloista oli myös Sammon hallussa. Yksityiskohdat If Vahinkovakuutuksen liikkeelle laskemien huonomman etuoikeuden velkainstrumenteista esitetään taulukossa If Vahinkovakuutuksen Solvenssi II -sääntöjen mukaiset etuoikeudeltaan huonommat velkakirjat, 31.12.2016. Yksityiskohtaiset tiedot instrumenteista on saatavilla myös Sammon internetsivuilla osoitteessa www.sampo.com/publicdebt.

If Vahinkovakuutus laski liikkeelle 1. joulukuuta 2016 kaksi huonomman etuoikeuden velkainstrumenttia, jotka luetaan Luokkaan 2 ja olivat nimellisarvoltaan yhteensä 2 000 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Luokan 3 oma varallisuus sisältää laskennalliset nettoverosaamiset (eli ne laskennallisten verosaamisten erät, joita ei voida netottaa käytettävissä olevia laskennallisia verovelkoja vasten) Solvenssi II -taseesta.

Sampo-ryhmän oma varallisuus on kasvanut 398 miljoonaa euroa tilikauden 2016 aikana. Muutos on pääasiassa selitettävissä hyvällä tuloksella, jota ei täysin jaettu osinkoina sekä uusilla huonomman etuoikeuden velkakirjojen liikkeeseen laskuilla. Oman varallisuuden eriä ei erääntynyt tai lunastettu takaisin tilikauden aikana. Ryhmätasolla ei ollut tilikauden aikana tekijöitä, jotka olisivat rajoittaneet oman varallisuuden saatavuutta tai siirrettävyyttä.

Ryhmän SCR lasketaan kahdessa vaiheessa. Ensin SCR lasketaan konsolidointiryhmälle sisältäen yhtiöiden välisen riskien hajautushyödyn. Tämän jälkeen osakkuusyhtiöiden pääomavaatimukset lisätään hajautushyödyt sisältäviin lukuihin.

Sisäisiä arviointeja vakavaraisuuden riittävyydestä

Sammon sääntelyn mukaiset vakavaraisuussuhdeluvut 154 (FICO) ja 155 (Solvenssi II) prosenttia ovat suhteellisen alhaiset verrattuna moneen muuhun vakuutusryhmään. Rava-laki ei ota huomioon Sammon liiketoiminta-alueiden välisiä hajautushyötyjä ja vastaavasti Solvenssi II:ssa huomioidaan ainoastaan konsolidointiryhmän sisäinen riskien hajautushyöty. Siten osakkuusyhtiöihin kohdistuvaa riskien hajautushyötyä ei oteta lainkaan huomioon. Koska yli puolet pääoman käytöstä ja yli puolet voitoista tulevat osakkuusyhtiöiltä, hajautushyödyn huomiotta jättäminen vaikuttaa merkittävästi raportoituihin vakavaraisuussuhdelukuihin.

Sisällyttääkseen liiketoiminta-alueiden välisen hajautushyödyn konsernin vakavaraisuustarpeen arvioonsa, Sampo käyttää raportoitujen kvartaalitulosten välisiä korrelaatioita arvioidessaan riskien hajautushyötyjä rava-lain mukaisen vakavaraisuuden yhteydessä. Näiden muokkausten mukainen hajautettu Sampo-konsernin pääomavaade olisi 5 571 miljoonaa euroa (5 496) ja ryhmän vakavaraisuussuhde 196 prosenttia (187).

Hajautushyödyt ja konsernin sisäisen pääomatarpeen arvio 31.12.2016

Kyseinen sisäisesti mukautettu vakavaraisuussuhdeluku on yhdenmukaisempi muiden vakuutusryhmien raportoimiin lukuihin. Suurimmalla osalla näistä vakuutusryhmistä pankkitoiminnan vaikutus ei ole yhtä merkittävä kuin Sammolla. Sisäisesti mukautetun konsernin vakavaraisuussuhdeluvun perusteella konsernin vakavaraisuus olisi vahva.

Sammon arvio konsernin vakavaraisuudesta perustuen konsernitasoisen pääomapuskurin riittävyyteen on se, että pääomapuskuri on enemmän kuin riittävä seuraavien seikkojen johdosta:

• Liiketoiminta-alueiden riittävän pääomituksen, hyvien tulosten ja alhaisen tulosvolatiliteetin ansiosta pääomapuskurin määrää ei ole tarvetta lisätä konsernitasolla. If Vahinkovakuutuksen ja Nordean pääomitus on vahva ja niiden kannattavuus on vakaalla tasolla. If Vahinkovakuutuksen omien varojen määrä ylläpidetään yhden A:n tavoiteluokitukseen perustuvaa pääomatasoa korkeammalla. Nordean pääoman määrään vaikuttavat ruotsalaiset säännökset, jotka ovat Euroopan tasolla yhdet tiukimmista. Lisäksi sekä If Vahinkovakuutus että Nordea ovat ylläpitäneet korkeaa kannattavuutta ja matalaa tulosten volatiliteettia. Sampo Oyj näkee yhtiöiden omat pääomapuskurit suhteellisen korkeina ja emoyhtiö tarvitsee vain vähäisen määrän, tai ei lainkaan, lisäpääomia kyseisten yhtiöiden osalta.
  
  Mandatum Life on konsernin pienin yhtiö ja sen oma varallisuus siirtymäsäännöksillä laskettuna on suhteellisen korkea pääomavaateeseen verrattuna. Yhtiön korkean laskuperustekoron omaava vastuuvelka pienenee. Näin ollen pääomatarve laskee ajan kuluessa.
  
  

• Yhtiöillä on lisäkapasiteettia laskea liikkeelle omaan varallisuuteen hyväksyttäviä instrumentteja ja siten ylimääräisiä konsernitason pääomapuskureita ei tarvita.
  
  
• Konsernin liiketoiminnoista syntyy hajautushyötyä. Kuten taulukosta Hajautushyödyt ja konsernin sisäisen pääomatarpeen arvio, 31.12.2016 käy ilmi, konsernin liiketoiminta-alueiden tulosten korrelaatiot ovat alhaisia. Erityisesti Nordean tulos on heikosti korreloitunut suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tuloksiin. Täten konserni hyötyy hajautuksesta.
  
  
• Konsernin emoyhtiön kyky luoda likviditeettiä on vahva. Kyky hankkia varoja riippuu yhtiön velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskureista, jotka käyvät ilmi Sampo Oyj:n taserakenne, 31.12.2016 ja 31.12.2015 -taulukossa esitetystä yhtiön taserakenteesta.

Sampo Oyj:n taserakenne 31.12.2016 ja 31.12.2015

Emoyhtiön velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen osuudella kaikista veloista oli 32 (24) prosenttia. Velkaantuneisuus on noussut kahdesta syystä. Ostaessaan Topdanmarkin osakkeita Sampo lisäsi velkaansa 400 miljoonalla eurolla. Sampo myös jälleenrahoitti helmikuussa 2017 erääntyvän 500 miljoonan euron velkakirjansa jo marraskuussa 2016 lunastamatta vuonna 2017 erääntyvää velkakirjaa. Velkaantuneisuusasteen odotetaan palaavan normaalille tasolleen alle 30 prosentin vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Sammon 1 443 miljoonan euron nettovelka on myös melko kohtuullinen suhteutettaessa sitä omistusosuuksien arvoon saman konsernin yrityksissä sekä muuhun rahoitusomaisuuteen. Mikäli bruttovelka jaettaisiin samaan konserniin kuuluvien yritysten omistusosuuksien markkina-arvolla, velkaantuneisuusaste olisi noin 15 prosenttia. Velkaantuneisuus on siten alhainen myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

Likviditeetin osalta Sammon likvidit varat olivat 1 439 miljoonaa euroa (739). Kun kaikki osingot on saatu ja maksettu sekä velkaportfolio oikaistu normaaleille tasoille, arvioitu likviditeetti on noin 100 miljoonaa euroa. Normaalia likviditeetinhallintaa varten likvidejä varoja tarvitaan noin 50 miljoonaa euroa, joten likviditeettiä on käytettävissä muihin tarpeisiin. Lisäksi huomattava osuus osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemista huonomman etuoikeuden velkainstrumenteista (637) sekä muista sijoituksista (179) voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö voi uudelleen rahoittaa nykyisiä velkojaan ja laskea liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Sampo-konsernilla on omien varojen puskuri. Koska taulukossa Sampo Oyj:n taserakenne, 31.12.2016 ja 31.12.2015 esitetyt huonomman etuoikeuden kaikki saamiset ovat If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen, Nordean ja Topdanmarkin liikkeeseen laskemia, ne eliminoidaan konsernin omista varoista. Mikäli kyseiset saamiset myytäisiin, emoyhtiön likviditeetin kasvun ohella konserniin syntyisi myös lisää omia varoja ja vakavaraisuussuhde nousisi hieman.

Yllä olevien mitattavissa olevien tekijöiden lisäksi on olemassa laadullisia tekijöitä, jotka vaikuttavat pääomapuskurin suuruuteen. Mikäli toimialalla tapahtuvien strategisten järjestelyiden todennäköisyys kasvaa Sammon hallitus ja johto voivat suosia korkeamman pääomapuskurin ylläpitämistä kuin muuten olisi tarve. Lisäksi osakkeenomistajien osinko-odotuksilla yli ajan on vaikutus. Kun osakkeenomistajien enemmistö odottaa tasaisesti kasvavaa osinkojen virtaa, riskiperusteista korkeampi pääomapuskuri voi olla aiheellinen.