Liite 4: Vakavaraisuuslaskennassa sovellettavat arvostusmenetelmät

Sampo-ryhmän Solvenssi II -tase on johdettu Sammon konsolidoidusta IFRS-tilinpäätöksestä, joka on oikaistu Solvenssi II -sääntelyn mukaiseksi. IFRS-tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista esitetään Sampo-konsernin vuosikertomuksessa kohdassa tilinpäätös/tilinpäätöksen liitetiedot.

IFRS-lukuihin ei ole tarvetta tehdä merkittäviä oikaisuja Solvenssi II -laskennassa. Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon markkina-arvoihin perustuen IFRS-tilinpäätöksessä. Vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiä ei juurikaan käytetä. Rahoitusvelkojen ja kiinteistöjen käypä arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Käypien arvojen määrittäminen esitetään Sampo-konsernin vuosikertomuksessa kohdassa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista/Käypä arvo ja sijoituskiinteistöt sekä liitetiedoissa Käyvät arvot ja Käypien arvojen määritys ja hierarkia.

Sammon konsolidoidun IFRS-tilinpäätöksen luvut on esitetty vertailutarkoituksessa Solvenssi II -taseen rakenteen mukaisesti alla olevassa Solvenssi II oikaisut, 31.12.2016 -taulukossa. Ainoastaan keskeisimmät pääerät on eritelty taulukossa ja valuuttana on käytetty konsernin raportointivaluuttaa euroa.

Solvenssi II -oikaisut 31.12.2016

Solvenssi II -taseen mukaisesti ryhmän ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat, oli 24 miljoonaa euroa pienempi kuin vastaava IFRS:n mukainen ylijäämä 31.12.2016. Varoissa keskeisimmät erot aiheutuvat aineettomien hyödykkeiden käsittelystä sekä tulevien erääntymättömien vakuutusmaksusaamisten sisällyttämisestä vastuuvelkaan varojen sijasta. Veloissa vastuuvelkaan liittyy olennaisia eroja, jotka johtuvat tiettyjen erien erilaisesta luokittelusta ja arvostusperiaatteista. Kyseisiä eroja käsitellään seuraavissa kappaleissa.

Varat

Ryhmän Solvenssi II -taseessa liikearvo, aineettomat hyödykkeet ja vakuutusten aktivoidut hankintamenot arvostetaan nollaan.

Vaikka laskennallisten verosaamisten ja -velkojen taseeseen merkitseminen on yhdenmukainen IFRS-tilinpäätöksen kanssa, Solvenssi II -oikaisut vaikuttavat Solvenssi II tasearvoihin ja aiheuttavat muutoksia laskennallisiin veroihin. Eroavuudet laskennallisten verojen käsittelyssä aiheutuvat pääsääntöisesti tiettyjen varojen (aineettomat hyödykkeet jne.) eliminoinnista sekä eroista vastuuvelan laskennassa.

Vuoden 2016 osalta Sampo kirjasi konsolidoidussa tilinpäätöksessään laskennallisia verosaamisia 34 miljoonaa euroa ja laskennallisia verovelkoja 532 miljoonaa euroa. Solvenssi II:n mukaisten arvostusoikaisujen seurauksena laskennalliset verosaamiset laskivat 24 miljoonalla eurolla (Solvenssi II:n mukaiset laskennalliset verosaamiset olivat 10 miljoonaa euroa) ja laskennalliset verovelat laskivat 57 miljoonalla eurolla (Solvenssi II:n mukaiset laskennalliset verovelat olivat 475 miljoonaa euroa).

Solvenssi II ei aiheuta muutoksia Sammon sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvoihin kiinteistöjä lukuun ottamatta. Solvenssi II -taseessa sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon, mikä kasvattaa sijoituskiinteistöjen arvoa 48 miljoonalla eurolla.

Kiinne- ja muut lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikä ei ole yhdenmukaista rahoitusvarojen käsittelyn kanssa Solvenssi II:ssa. Sampo tulkitsee IFRS:n arvon olevan kuitenkin pääosin verrannollinen lainojen käyvän arvon kanssa.

Omistusyhteysyritykset raportoidaan Sammon konsolidoidussa Solvenssi II -taseessa käyttäen mukautettua pääomaosuusmenetelmää tai, soveltuvin osin, IFRS:n pääomaosuusmenetelmää Topdanmark pois lukien. Omistusyhteysyrityksillä tarkoitetaan sijoituksia, joissa Sampo-ryhmällä on joko suoraan tai epäsuorasti merkittävä vaikutusvalta, mikä yleensä toteutuu tilanteessa, jossa osakkeiden omistusosuus tai äänivalta on vähintään 20 prosenttia kaikista yrityksen osakkeista. Topdanmarkin kirjanpitoarvo vähennetään konsernin konsolidoidusta taseesta ja korvataan sen sijaan konsernin osuudella Topdanmarkin Solvenssi II:n mukaisesta omasta varallisuudesta. Sampo-ryhmän osuus Topdanmarkin omasta varallisuudesta on 247 miljoonaa euroa. Tämä vastaa Solvenssi II -direktiivin 233 artiklan mukaista arvoa, joka on se suhteellinen osuus Topdanmarkin omasta varallisuudesta, mikä hyväksytään sen vakavaraisuuspääomavaateen (SCR) katteeksi.

Jälleenvakuutussaamiset ovat jälleenvakuuttajan osuus vastuuvelan parhaasta estimaatista vähennettynä arvioidulla vastapuolen maksukyvyttömyydellä. Kyseiset arvot lasketaan yhdenmukaisesti vastuuvelkaa koskevan Solvenssi II -sääntelyn kanssa.

Solvenssi II -vastuuvelassa tulee ottaa huomioon kaikki sisään tulevat ja ulos menevät kassavirrat. Näin ollen voimassa olevien vakuutussopimusten tulevista vakuutusmaksuista se osuus, joka ei ole vielä erääntynyt, on osa vakuutusmaksuvastuuseen sisältyvää parasta estimaattia, eikä vakuutusmaksusaamisia kuten IFRS-tilinpäätöksessä. Vakuutusmaksusaamisista luokitellaan 889 miljoonaa euroa vakuutusmaksuvastuuseen. Solvenssi II -taseessa oleviin vakuutussaamisiin sisältyvät ainoastaan erääntyvät saamiset vakuutuksenottajilta, vakuutusyhtiöiltä sekä muut vakuutusliiketoimintaan liittyvät saamiset.

Muiden saamisten (myyntisaamisten, ei vakuutussaamisten) oikaisu liittyy Suomen täysomavastuisen potilasvakuutuksen saamisiin. Kyseisiä saamisia käsitellään Solvenssi II:ssa vastuuvelkaan sisältyvää parasta estimaattia koskevin säännöin, kun taas Sampo-konsernin konsolidoidussa tilinpäätöksessä täysomavastuiseen potilasvakuutukseen liittyvät saamiset kirjataan muihin varoihin tai velkoihin. 118 miljoonan euron saamiset luokitellaan uudelleen muista saamisista vakuutussitoumuksiksi.

Solvenssi II:n mukainen If Vahinkovakuutuksen vastuuvelka

Solvenssi II:ssa vastuuvelan arvo vastaa parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summaa. Vastuuvelan laskenta Solvenssi II:n mukaan kuvataan seuraavissa kappaleissa.

Paras estimaatti

Paras estimaatti vastaa tulevien kassavirtojen todennäköisyydellä painotettua keskiarvoa, jossa otetaan huomioon rahan aika-arvo ja käytetään Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) julkaisemaa riskitöntä korkokäyrää. Paras estimaatti lasketaan bruttoperiaatteella vähentämättä jälleenvakuutussopimuksiin liittyviä saamisia ja nettoperiaatteella laskemalla erikseen vähennettävä osuus, joka vastaa jälleenvakuutussopimuksiin liittyviä saamisia.

Parhaan estimaatin laskennassa käytetyt kassavirtaennusteet sisältävät kaikki korvaukset, jotka tullaan maksamaan vakuutuksenottajille ja edunsaajille sekä maksut ulkopuolisista palveluista rakentajille, korjaamoille jne. sekä odotetut saamiset jälleenvakuutussopimuksista. Palautukset ja saadut maksut lunastuksista sekä regressisaamisista otetaan huomioon. Vakuutusmaksuvastuun kassavirrat sisältävät tulevat vakuutusmaksut olemassa olevista sopimuksista, silloin kun niillä on olennainen vaikutus lopputulokseen.

Laskuperustekorollisten korvausvastuiden kehittyminen otetaan huomioon epäsuorasti, sillä ne sisältyvät korvausten historiadataan ja allokoidaan kullekin vahingolle. Toteutuneiden vahinkojen korvauskäsittelykulut otetaan huomioon arvioitaessa vahinkojen selvittelyvarausta, kun taas tuleviin vahinkoihin liittyvät kulut huomioidaan arvioitaessa vakuutusmaksuvastuuta.

Parhaan estimaatin laskenta tulee tehdä erikseen jokaiselle valuutalle. If Vahinkovakuutuksen liiketoiminta on alttiina lukuisten eri valuuttakurssien muutoksille. Tapauskohtaiset varaukset tehdään, mikäli ne ovat olennaisia, ja määritetään siinä valuutassa, jossa korvaus odotetaan maksettavan.

Vastuuvelan parhaiden estimaattien laskenta perustuu yleisesti käytössä oleviin aktuaarisiin ja tilastollisiin menetelmiin. Vastuuvelka lasketaan läpinäkyvällä tavalla ja se voidaan arvioida pätevän asiantuntijan toimesta.

Vastuuvelka lasketaan selkeästi määriteltyjen vakuutuslajien ja homogeenisten riskiryhmien tasolla. Kaikki oletukset arvioidaan neljännesvuosittain ja dokumentoidaan. Metodologia on dokumentoitu Teknisten periaatteiden politiikassa ja Yleisessä varauspolitiikassa.

Riskittömät korot on johdettu seuraaville valuutoille: Tanskan kruunu, euro, Englannin punta, Norjan kruunu, Ruotsin kruunu ja Yhdysvaltain dollari. Kyseiset valuutat kattavat yli 99 prosenttia vastuuvelasta. Muissa valuutoissa olevalle vastuuvelalle käytetään joko eurolle tai Yhdysvaltain dollarille johdettua riskitöntä korkokäyrää. Jokaiselle olennaiselle valuutalle riskittömät korot johdetaan valuuttakohtaisista swap-koroista oikaisten niitä luotto- ja volatiliteettikorjauksilla soveltuvin osin.

Solvenssi II:n vastuuvelan arvostuksessa käytetään riskittömiä korkoja, joita ei ole volatiliteettikorjattu.

Riskimarginaali

Riskimarginaali vastaa vastuuvelan sitä kustannusta, joka aiheutuu vakuutusvelvoitteiden täyttämisestä vakuutuskannan koko kestoajalta.

Riskimarginaalin laskennassa oletetaan varat valittavan siten, että vertailuyrityksen markkinariskin vakavaraisuuspääomavaade on nolla eli markkinariskin jäännösriskiä ei ole. Lyhyesti kuvattuna riskimarginaali lasketaan siten, että parhaiden estimaattien kassavirrat lasketaan uudelleen ja niitä käytetään perusvakavaraisuuspääomavaateen laskennassa. Yhtiön lopullinen riskimarginaali perustuu Solvenssi II -sääntelyn mukaiseen pääomakustannukseen sekä perusvakavaraisuuspääomavaateen ja operatiivisen riskin pääomavaateen nykyarvoon.

Yhteenveto keskeisimmistä eroista IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaisessa vastuuvelan laskennassa on esitetty taulukossa IFRS:n ja Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka, 31.12.2016.

IFRS:n ja Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka 31.12.2016

Laskelmiin liittyvä epävarmuus

Vastuuvelan luonteesta johtuu, että laskelmiin liittyy aina epävarmuutta, koska oletukset väistämättä sisältävät arvioita tulevista tapahtumista.

Vakavaraisuuslaskennassa sovellettavat arvostusmenetelmät verrattuna tilinpäätöksen arvostusmenetelmiin

Vastuuvelan laskennassa käytetään erilaisia periaatteita Solvenssi II:ssa sekä IFRS-tilinpäätöksessä, joista jälkimmäinen perustuu lakisääteisiin vaatimuksiin paikallisen lainsäädännön, IFRS:n sekä kansallisen tilinpäätössäännöstön mukaisesti. Oleelliset arvostuserot ovat:

• Erilainen vakuutusmaksuvastuun määrittely;
  
  
• Diskonttauksen erilainen soveltaminen;
  
  
• Solvenssi II:ssa on parhaan estimaatin lisäksi vaatimus laskea eksplisiittinen riskimarginaali;
  
  
• Vähäisiä arvostuseroja liittyen vastapuolen maksukyvyttömyysriskiin jälleenvakuuttajien osuudessa vastuuvelasta.

If Vahinkovakuutuksen liiketoimintaan vaikuttavat merkittävimmät muutokset, jotka aiheutuvat eri periaatteiden soveltamisesta, on esitetty alla:

• Siirtyminen kassavirtaperusteisuuteen vastaanotetun ja luovutetun vakuutusliikkeen arvostuksessa
  
  
• Vastuuvelan tulee antaa ”oikea paras estimaatti”, joka määritellään kaikkien mahdollisten tulevien tulemien keskiarvona. Tällöin tulevista arvioista on poistettu vastuuvelkaan sisältyvä eksplisiittinen riskimarginaali ja muut varmuusmarginaalit, jotka ovat perustuneet lakisääteisiin vaatimuksiin.
  
  
• Vaatimus vakuutusmaksuvastuunlaskennassa käyttää kirjanpidollista arvostamisperustetta korvataan Solvenssi II:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla, joka arvostetaan parhaan estimaatin periaatteella. Tämä sisältää myös vaatimuksen ottaa huomioon tulevat vakuutusmaksujen kassavirrat laskettaessa parasta estimaattia sekä jälleenvakuutussaamisia. Tilinpäätöksessä vakuutusmaksuvastuu vastaa sitä osuutta vakuutusmaksutulosta, joka ei ole vielä kertynyt vakuutusmaksutuotoksi. Solvenssi II:ssa vakuutusmaksuvastuu on kassavirtaperusteinen ja parhaan estimaatin mukaisesti se sisältää ainoastaan sen osan vakuutusmaksuista, joka on osoitettu tulevien vahinkojen sekä muiden nykyisistä vakuutussopimuksista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Tämän lisäksi vakuutusmaksut, jotka odotetaan saatavan tulevaisuudessa ja ovat jo erääntyneet, sekä liittyvät tuleviin vakuutuskausiin, sisältyvät tilinpäätöksen vakuutusmaksuvastuuseen.
  
  
• Olemassa olevien sopimusten kirjaamisperiaate vaikuttaa myös jälleenvakuutussopimuksiin ja niiden odotettuihin kassavirtoihin.
  
  
• Diskonttauksen soveltaminen koko vastuuvelalle, mikä johtaa korkeampaan vastuuvelan korkoherkkyyteen.
  
  
• Markkinaehtoisen periaatteen ja laskennan soveltaminen Solvenssi II:n mukaiseen riskimarginaaliin vastuuvelan parhaan arvion lisäksi.
  
  
• Vastuuvelka on jaoteltu Solvenssi II:n mukaisiin vakuutuslajeihin toisin kuin tämän hetkinen vakuutusluokkien jaottelu kansallisessa ja IFRS -tilinpäätöksessä.

Suurin vaikutus johtuu vakuutusmaksuvastuun uudelleen arvostuksesta. Tätä netottaa suurelta osin vakuutusmaksusaamisten uudelleenluokittelu osaksi vastuuvelan parasta estimaattia ja aktivoitujen vakuutusten hankintamenojen arvostaminen nollaan. Tämä pienentää vastuuvelkaa 245 miljoonaa euroa. Pääosaa vastuuvelasta ei diskontata IFRS-tilinpäätöksessä, poikkeuksena korvausvastuussa olevat tunnetut eläkevaraukset sekä tuntemattomien eläkevahinkojen korvausvastuu (IBNR) Suomessa. Diskonttauksen seurauksena annetun jälleenvakuutuksen vastuut vähenevät varoissa ja bruttovastuut vähenevät veloissa.

Ylläolevien positiivisten erojen tasoittaminen tapahtuu riskimarginaalin laskennan kautta.

Konsolidoidussa IFRS tilinpäätöksessä velka otetaan huomioon vakuutussopimuksena, jos sopimukseen sisältyy merkittävää vakuutusriskiä (vertaa IFRS 4). If Vahinkovakuutus on arvioinut, että täysomavastuiseen potilasvakuutukseen ei sisälly oleellista vakuutusriskiä ja täysomavastuista potilasvakuutusta ei huomioida konsolidoidussa tilinpäätöksessä vakuutussopimuksena vaan palvelusopimuksena, jonka komponentit kirjataan muihin varoihin ja muihin velkoihin. Tässä on ero Solvenssi II -käsittelyyn verrattuna, jossa tämä velka tulee kirjata vakuutusvelvoitteisiin. Siten Solvenssi II -käsittelyssä kaikki saamiset ja velat liittyen täysomavastuiseen potilasvakuutukseen uudelleen luokitellaan osaksi Solvenssi II:n mukaista vastuuvelkaan sisältyvää parasta estimaattia. Kyseisen käsittelyn mukaisesti saamisten saldot netotetaan vastuuvelkaa vastaan, koska niitä pidetään sisään tulevana kassavirtana ja ne sisällytetään siten vastuuvelkaan.

Solvenssi II:n mukainen Mandatum Lifen vastuuvelka

Vakuutusvelkojen taseeseen kirjaaminen henkivakuutusliiketoiminnassa on analoginen vakuutussopimusten käsittelyn kanssa IFRS4 -standardin mukaan.

Paras estimaatti ja riskimarginaali

Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka vastaa parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summaa.

Paras estimaatti lasketaan odotettuna diskontattujen tulevien nettokassavirtojen odotusarvona (todennäköisyyspainotettu keskiarvo) diskontatuista tulevista nettokassavirroista. Käytettävä diskonttokorkokäyrä on Solvenssi II:n mukainen riskitön korkokäyrä, joka perustuu markkinakorkoihin ja Solvenssi II:ssa määriteltyihin luottoriskioikaisuun ja korkokäyrän oletettuun päätekorkoon (eng. Ultimate Forward Rate, UFR). Mandatum Life soveltaa myös volatiliteettikorjausta määritellessään Solvenssi II -diskonttokäyrää.

Nettokassavirrat tuotetaan käyttämällä riskineutraaleita markkinaehtoisia taloudellisia skenaarioita ja vakuutussopimusten historiallisiin havaintoihin perustuvia parametreja ja oletuksia. Markkinaehtoisia skenaarioita tarvitaan erityisesti vakuutussopimuksiin liittyvien taloudellisten optioiden ja takuiden arvostamisessa. Sijoitussidonnaisten vakuutuksien osalta paras estimaatti on tarkasteluhetken vakuutussäästöt vähennettynä näiden vakuutusten odotetun riski- ja kustannusliikkeen ylijäämän nykyarvolla.

Riskimarginaalia laskettaessa sovelletaan Solvenssi II:n mukaisesti kuuden prosentin pääomakustannusta. Tätä kustannusta sovelletaan henkivakuutus- ja operatiivisten riskien pääomavaatimuksiin.

Kokonaispositio, vastuuvelka 31.12.2016

Oleelliset erot vakavaraisuuslaskennan ja tilinpäätöksen arvostuksissa

Tilinpäätöksen vastuuvelka lasketaan vakuutusten laskuperusteiden mukaisesti. Tilinpäätöksessä sovellettava diskonttauskorko vastaa sopimuksen taattua korkoa ja vakuutusriskin parametrit ovat samat kuin vakuutusmaksujen laskennassa käytetyt. Tilinpäätöksessä sijoitussidonnaisten sopimusten vastuuvelka on käytännössä yhtä suuri, kuin näihin sopimuksiin liittyvät säästöt.

Tilinpäätöksen vastuuvelka sisältää myös korko- ja kuolevuustäydennysvastuut.

Keskeisimmät erot vastuuvelan käsittelyssä vakavaraisuudessa ja tilinpäätöksessä ovat:

• Sovellettava diskonttokorko ja takuiden sekä optioiden arvostaminen;
  
  
• Sopimuksen rajoihin liittyvät määritelmät, erityisesti miten tulevat odotetut vakuutusmaksut otetaan huomioon;
  
  
• Tulevien vuosien riski- ja kustannusliikkeen huomioiminen; sekä
  
  
• Yleisesti ottaen sovellettavien oletusten taso (varovaiset olettamat vs. parhaan estimaatin olettamat ja eksplisiittinen riskimarginaali).

Henkivakuutuksen kirjanpitoperiaatteet esitetään Sammon tilinpäätöksessä liitetiedoissa kohdassa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista/Henkivakuutus.

Mandatum Lifella on Finanssivalvonnan lupa soveltaa vastuuvelan siirtymäsäännöstä eläkevakuutuksiin, joiden laskuperustekorko on 3,5% tai 4,5%.

Muut velat

Solvenssi II:n vaikutus Sammon muiden velkojen kuin vastuuvelan arvostamiseen on melko vähäinen ja se kohdistuu pääasiassa rahoitusvelkoihin (muut rahoitusvelat kuin velat luottolaitoksille ja etuoikeudeltaan huonommat velat) ja vastuuvelkaan.

Muut velat kuin vastuuvelka arvostetaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat koroilla, jotka perustuvat valtion joukkovelkakirjan korkoihin lisättynä lähtöhetkenä määritellyllä korkospreadillä.

Laskennalliset verovelat on käsitelty yllä laskennallisten verosaamisten yhteydessä.

Täysomavastuiseen potilasvakuutukseen liittyvien erien luokittelu palvelusopimuksesta vakuutussopimukseksi vaikuttaa myös velkasaldoihin. 118 miljoonan euron velat luokitellaan uudelleen muista veloista vakuutusveloiksi.

Muut varaukset kuin vastuuvelka ja ehdolliset velat eivät aiheuta uusien velkojen kirjaamista tai olemassa olevien velkojen arvostamista kirjanpidosta poikkeavalla tavalla vakavaraisuudessa. Varaukset ja ehdolliset velat sekä eläke-etuudet ja muut vuokrasopimukset esitetään Sammon tilinpäätöksessä liitetiedoissa. Sampo-ryhmässä ei ole merkittäviä rahoitusleasingsopimuksia.