Sampo-konsernin rakenne ja liiketoimintamalli

Sampo-konserni on mukana vahinkovakuutus-, henkivakuutus- ja pankkiliiketoiminnassa.

Vahinkovakuutus- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavat emoyhtiö Sampo Oyj:n (”emoyhtiö” tai ”Sampo”) täysin omistamat tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB (publ) (”If Vahinkovakuutus”) sekä Mandatum Life Henkivakuutusosakeyhtiö (”Mandatum Life”). Sampo Oyj on listattu holdingyhtiö, jolla ei ole omaa vakuutus- eikä pankkitoimintaa. Sammolla on lisäksi 41,7 prosentin omistusosuus tanskalaisesta vakuutusyhtiöstä Topdanmark A/S:stä (”Topdanmark”). Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden sekä osakkuusyhtiön lisäksi konsernin emoyhtiö omisti 31.12.2016 21,2 prosenttia Nordea Bank AB (publ):sta (”Nordea”), jonka kautta Sampo-konserni on mukana pankkitoiminnassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Sampo-konsernin juridinen rakenne.

Sampo-konsernin juridinen rakenne

Sampo-konsernin juridiset alakonsernit Mandatum Life ja If Vahinkovakuutus sekä osakkuusyhtiöt Nordea ja Topdanmark harjoittavat liiketoimintaansa toisistaan riippumatta. Riippumattomilla alakonserneilla on omat infrastruktuurinsa, johtonsa sekä operatiiviset toimintaprosessinsa. Mikäli tytäryhtiöillä ja osakkuusyhtiöillä on yhteistyötä jollakin liiketoiminta-alueella, yhteistoimintaa harjoitetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin minkä tahansa kolmannen osapuolen kanssa.

Nordea ja Topdanmark ovat osakkuusyhtiöitä, joten Sammolla ei ole niistä kontrollia eikä niiden riskienhallintaa myöskään käsitellä Sampo-konsernin vuosikertomuksessa. Osakkuusyhtiöillä on kuitenkin olennainen vaikutus konsernin tulokseen, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Sampo analysoikin Nordeaa sekä Topdanmarkia tarkasti sekä yksittäisinä liiketoimintoina että osana Sammon pohjoismaista rahoitusalan yhtiöiden portfoliota.

Sampo-konsernin juridinen rakenne ja liiketoimintamalli ovat suoraviivaisia ja yksinkertaisia. Lisäksi konsernin sisäisten vastuiden määrä on vähäinen. Konsernin sisäisistä vastuista olennaisimpia ovat: (i) Sammon omistusosuudet If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen hybridilainoista (ii) sisäiset osingot ja (iii) palvelumaksut. Palvelumaksut liittyvät konsernin sisäisiin ulkoistamissopimuksiin. If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat ulkoistaneet osan sijoitusten hallintaprosesseista Sammolle. Sampo on ulkoistanut IT-järjestelmäalustansa palvelut If Vahinkovakuutukselle sekä liikekirjanpitonsa Mandatum Lifelle.

Pohjoismaisena vakuutuskonsernina If Vahinkovakuutus vakuuttaa monenlaisia yksityishenkilöiden ja yritysten riskejä maantieteellisesti hajautuneella alueella. If Vahinkovakuutus tarjoaa vakuutusturvaa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, mutta yhtiö myöntää vakuutuksia myös pohjoismaisten asiakkaiden Pohjoismaiden ulkopuoliseen toimintaan liittyen. Maantieteellisen hajautuksen lisäksi yhtiön liiketoiminta on hyvin hajautunutta vakuutuslajeittain ja asiakasryhmittäin. Kaiken kaikkiaan hajautuksella on merkittävä rooli If Vahinkovakuutuksen arvonluonnissa.

Mandatum Life toimii Suomessa ja Baltian maissa tarjoten säästö- ja eläkevakuutuksia, joihin liittyy henkivakuutus, sekä vakuutuksia, jotka kattavat kuolevuus-, sairastavuus- ja työkyvyttömyysriskejä. Pääpaino on ollut monta vuotta sijoitussidonnaisissa tuotteissa.

Vakuutustoiminnot on järjestetty tarkoituksella siten, että tytäryhtiöiden vakuutustoimintojen riskeissä ei ole juurikaan päällekkäisyyttä lukuun ottamatta suomalaisiin vakuutussopimuksiin liittyvää pitkäikäisyysriskiä. Vakuutustoiminnot ja niihin liittyvät riskit vaativat siten vain vähäistä konsernitason koordinointia. Tytäryhtiöt vastaavat myös operatiivisista aktuaaritoiminnoista eikä Sammolla ole omaa aktuaaritoimintoa.

Vakuutusvelat ja yhtiökohtainen riskinottohalukkuus ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana molemmissa tytäryhtiöissä. Toisin kuin vakuutustoimintoja, tytäryhtiöiden sijoitustoimintaa koordinoidaan tiiviisti konsernitasolla seuraavasti:

• Niiden sijoitusportfolioiden riskiprofiilit suunnitellaan ja päätetään toisistaan riippumattomasti, mutta niiden riskiprofiileja koordinoidaan, jotta mahdolliset keskittymät saataisiin ennakolta ehkäistyä.
• Tytäryhtiöiden sijoituksista vastuussa olevat henkilöt raportoivat suoraan Sampo-konsernin sijoitusjohtajalle, mikä varmistaa päivittäisen koordinoinnin.
• Sijoitustoimintojen tietojärjestelmät ovat samat koko konsernissa, mikä mahdollistaa yhdenmukaisen sijoitusriskien analysoinnin ja raportoinnin sekä yhtiö- että konsernitasolla.
• Molempien tytäryhtiöiden sijoitustoiminnassa noudatetaan pääosin samoja perusperiaatteita, vaikkakin If Vahinkovakuutuksen sijoitussalkun riskitaso pidetään Mandatumin Lifen sijoitussalkun riskitasoa huomattavasti matalampana johtuen yhtiöiden eroavaisuuksista vakuutusvelkojen osalta.

Sampo holdingyhtiönä hallinnoi sen konserni- ja osakkuusyhtiöitä toisistaan riippumattomasti. Pääasiallisina johtamisvälineinä ovat työskentely yhtiöiden hallituksissa ja tytäryhtiöille annettu ohjeistus konsernin periaatteiden, tavoitteiden sekä pääomittamisen osalta.

Koska emoyhtiön pääasiallinen tulonlähde on osingot, Sammon ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää jokaisen alakonsernin osalta tervettä tasapainoa tuloksen, riskien ja pääoman kesken, mikä edistää niiden kykyä maksaa pitkällä tähtäimellä tasaista osinkovirtaa. Toiseksi, Sampo on kiinnostunut siitä, miten vakaa sen liiketoimintaportfolion kannattavuus on. Tämän johdosta mahdollisten riskikeskittymien lisäksi raportoitujen tulosten korrelaatiota seurataan tarkasti. Kolmanneksi Sampo preferoi yleisesti ottaen alhaista velkaantuneisuutta ja riittäviä likviditeettipuskureita kyetäkseen järjestämään likviditeettiä tarvittaessa. Se, miten suureksi konserniyhtiöiden tulosten hajautushyöty on arvioitu, vaikuttaa Sammon päätöksiin sen oman pääomarakenteen sekä likviditeettiposition osalta.

Lisätietoja Sampo-konsernin ohjausrakenteesta ja riskienhallintaprosessista on saatavilla liitteessä 1 (Sampo-konsernin ohjausrakenne ja riskienhallintaprosessi).

Sammolla on hajautunut omistusrakenne ja sen suurimmat omistajat ovat olleet omistajina useampia vuosia. Sampo-konsernin päävalvoja on Finanssivalvonta. Johtuen Sampo-konsernin toiminnoista Pohjoismaissa ja Baltian maissa myös muilla pohjoismaisilla valvovilla viranomaisilla on valvonnallisia vastuita. Sampo-konsernin tilintarkastajana toimii EY.